Toisen osan harjoitukset alkoivat eilen. Nyt tehdään vajaa viikko ja kesällä jatketaan. Puheosuudessa tuli esiin teorian kasautumisesta johtuva yksinkertaistamisen elikkä yhteenvedon tarve. Siispä tässä:
NIETZSCHE
tahto valtaan
Jokainen voima on suhteessa toisiin voimiin joko totellakseen tai käskeäkseen. Tämä suhde vallitsevien ja vallittujen voimien välillä määrittelee ruumiin –biologisen, poliittisen, seksuaalisen ruumiin
aktiivinen voima:
myöntävä, kevyt, tanssillinen
herramoraali
reaktiivinen voima:
kieltävä, raskas, painovoiman henki, märehtivä, kaunainen, kostonhimoinen, huono sulatus
orjamoraali
vahvoja on puolustettava heikkoja vastaan, dionysosta kristusta vastaan
uusien arvojen luominen
perspektivismi, pluralismi
ikuinen paluu
elämä ja kärsimys oikeutetaan esteettisenä ilmiönä, dionyysisenä nautintona
GIRARD
mimeettinen halu
subjektin, objektin ja mallin kolmiosuhde
kaksoissidos, skandalon
mimeettinen kilpailu, vastavuoroinen väkivalta
ontologinen halu tulla toiseksi
erojen häviäminen, halun ja väkivallan symmetria, hirviömäiset kaksoset
tartunnan leviäminen
yksimielinen väkivalta: sijaisuhrimekanismi
katharsis, erojen palautuminen
myytinkehkeytymisen prosessi,
perustavan murhan rituaalinen toistaminen
viattomia on puolustettava joukkoa vastaan, kristusta dionysosta vastaan
totuus vapauttaa
KOTT
suuri koneisto:
historian valssipyörä murskaa kaikki ja kaiken
vallan tikapuumalli
ei ole hyviä tai huonoja kuninkaita:
kuninkaat tekevät sitä, mitä kuninkaat tekevät
macchiavellismi:
politiikka on amoraalista, käytäntöä,
omatunto liiallinen, naurettava, tiellä
arvojen kadottaminen, kaiken inhimillisen osoittautuminen valheeksi, nihilismi
illuusioiden purkautuminen,
maailman todellisesta luonteesta tietoiseksi tuleminen
syöksy pimeään,
ratkaisu kuoleman ja intohimon välillä
(poliittisen) toiminnan filosofia:
teatteri ja pankkiryöstö
SHAKESPEARE
myrsky,
elämän horkkakuume
tyhjän näyttämön metafysiikka,
ei-minkään mystiikka
paljon melua tyhjästä
maailman esiin manaaminen puheella
teatteri maailman metaforana
näytelmä näytelmässä:
sisäkkäiset maailmat, ironia
ja tietoiseksi tulemisen prosessi
traagisen ja koomisen päällekkäisyys
ylitotuudellisuus ja julmuus,
itseään läpivalaiseva teatteri
narri tyhjällä näyttämöllä,
eksistentialismi, absurdismi