Koneisto on skenaario, joka määrää tilanteet ja toiminnan, mutta ei toiminnan vaikuttimia, psykologiaa tai tunteita.
Sillä, mitä ihminen toivoo ja mistä hän uneksii, mitä ajattelee, rakastaa ja vihaa, ei ole merkitystä. On vain Koneisto. Maailma, jossa jokaisen on haluttava, koska kaikki muut haluavat. Jokaisen on petettävä ja raivattava muut tieltään saadakseen haluamansa. Jotkut saavat sen, mitä havittelevat, toiset eivät. Mutta jokaisen on lopulta tultava kuilun reunalle ja pidettävä monologi tyhjällä näyttämöllä. Esitettävä kirotut kysymykset kohtalolle ja pudottava kuiluun.
Ainoa mahdollinen myöntävä ratkaisu on intohimo, häpeän ja syyllisyyden tappaminen ja narrin katkera nauru.
Maailma pelkistyy alkuvoimiinsa, kuolemaan ja haluun. Filosofisen, intellektuellin ja moralistisen Shakespeare-sankarin tilalle nousee traaginen toimintasankari, intohimoinen, sarkastinen ja brutaali.
torstai 14. elokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
miksi sen pitäisi olla traaginen. onhan ihmisen osa traaginen, mutta elämä ovi voi olla muutakin
Lähetä kommentti